Tulokset ja kokemukset

Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Tampereen Avominnessä

Hoitotulosmittaus tehtiin kaikille Tampereen toimipisteessä hoidon käyneille potilaille.
Hoitotulosmittaus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka oli laadittu Avominnelle
ja ollut käytössä jo kertaalleen aiemmin. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Kyselylomakkeen
viisi suljettua kysymystä käsiteltiin kvantitatiivisin menetelmin ja lomakkeen
kolme avointa kysymystä analysoitiin kvalitatiivisen aineistolähtöisen sisällönanalyysin
avulla.

Lue lisää Tampereen Ammattikorkeakoulun (TAMK) sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoiden Emilia Mavrodievien ja Tiia Purujoen opinnäytetyöstä:

Potilaiden tyytyväisyys hoitoon Tampereen Avominnessä vuosina 2005-2017 (PDF)

%

Raittiina pysyneet potilaat

%

Hoidonkäyneistä koki elämänlaatunsa parantuneen

PURA-hanke

PURA – toiminnasta työkyky -kehittämishanke toimi vuosina 2014–2017 Sytyke-Centren/Hengitysliitto ry:n, Kelan, Peruspalvelukuntayhtymä Kallion, Avominne-päihdeklinikan ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä. Hankkeen PURA-nimi muodostuu sanoista ”putoaville ratkaisuja”. Hankkeessa kehitettiin ja järjestettiin PURA-valmennusta alle 29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat tukea ammattiin opiskelussa tai työelämään pääsyssä. Valmennukseen osallistuneilla nuorilla oli mielenterveyden pulmia, päihteiden käyttö haittasi ammatillisten suunnitelmien etenemistä tai nuoren elämäntilanne oli muuten haastava. Valmennuksen tavoitteena oli edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutumista, työelämävalmiuksien parantumista ja työelämään sijoittumista.

Vertaistuen merkitys Avominnen Minnosota-mallisessa hoidossa

Tavoitteena opinnäytetyössä oli selvittää vertaistuen merkitystä Avominnen
Minnesota-mallisessa päihdehoidossa. Opinnäytetyössä keskityttiin erityisesti Avominnen päihdehoitoon hakeutumisen syihin, asiakkaiden kokemuksiin vertaistuen merkityksestä ja vertaistuen merkityksestä päihteettömyyteen. 

Lähteenä on käytetty päihderiippuvuutta, vertaistukea ja Avominnen Minnesotamallista hoitoa käsitteleviä aineistoja.

Lillstrang Tiia
Mäkelä Katja
Opinnäytetyö 2018 (Lapin AMK)

SUKUPOLVIEN SILLAT JA KASVAMISEN KARIKOT − vanhemmat, lapset ja alkoholi

THL 11/2016 julkaistu tutkimus, jossa on haastateltu myös avominneläisiä päihderiippuvuudesta toipuneita alkoholisteja sekä heidän lapsiaan.

”Lastenrahaston säätiö (ITLA) käynnisti tutkimus- ja vaikuttamisohjelman,
jonka osana on toteutettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa
ja Alkon tuella tutkimushanke ”Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa
alkoholikulttuurissa”. Tämä kirja on yksi hankkeen tuotos. Kirja tarkastelee
suomalaisuuden, alkoholin ja vanhemmuuden suhteita yhteyksineen
ja ongelmineen ja antaa eväitä suunnata tulevaisuuden toimenpiteitä seuraavana vuosisatana tai ainakin vuosikymmenenä.”

Päihteiden merkitys naisten elämässä elämäntarinoiden kautta nähtynä

Tutkimusta varten kerättiin Avominnen päihdekuntoutuksessa olevien naisten itsensä kirjoittamia tarinoita alkoholin osuudesta heidän elämässään aina lapsuudesta tähän päivään saakka. Samalla heitä pyydettiin kirjoittamaan siitä, kuinka he toivoisivat tarinansa tulevaisuudessa jatkuvan. Työelämän yhteistyötahona toimi Avominnen Tampereen päihdekuntoutusyksikkö, jonka kautta tutkimukseen osallistuneet naiset löydettiin.

Elonen Sanna
Jäntti Sini

Opinnäytetyö 2014 (TAMK)

Ratkaisuna raittius -tutkielma

Lopputyö näkökulmina käytetään Avominnen sairauskäsitystä, joka perustuu biologiseen ihmiskäsitykseen. Vertailunäkökulmana aiheeseen käytetään ratkaisukeskeisen lähestymistavan periaatteita. Ratkaisukeskeisen näkökulman toteutumista päihdehoitotyössä lähestytään Insoo Kim Berg ym. kirjoittaman: Ihmeitä tapahtuu -kirjassa esitettyjen ratkaisukeskeisten periaatteiden pohjalta.

Kristiina Ruotsalainen

Lopputyö 2011, psykoterapian valmiudet

Kyselytutkimus

Tutkitutimme hoitotuloksemme marraskuussa 2007. Tutkimuksen toteutti kirjekyselynä yksityinen ja puolueeton yritystutkimustoimisto Focus Master Oy ja se lähetettiin kaikille hoitoon kirjautuneille potilaille. Kyselylomakkeisiin vastattiin anonyymisti.

Avominnessä oli toteutettu potilastoimintaa kyselyn ajankohtaan mennessä hieman yli kaksi vuotta. Tuloksien lisäksi koimme tärkeäksi saada kartoitettua ihmisten kokemuksia hoidosta. Kokemukset, elämälaadun muutos ja raitistumisprosentit ovat tärkeimmät mittarit joilla voimme tutkia yrityksemme toiminnan laatua. Vastausprosentti tutkimukseen oli 67%. Niistä potilaista, joiden hoidon aloittamisesta oli kulunut aikaa 12kk – 26kk oli raittiina 75%. Kun hoidon aloittamisesta oli kulunut aikaa 6kk – 12kk oli ilman retkahdusta selvinnyt 88% potilaista.

Edellä mainitut tulokset ovat avohoidossa maailmanluokan tuloksia, mutta selvää on myös se, että vastaamattomien joukossa on varmasti suuri osa retkahduksen kokeneita. Tulokset ovat silti erittäin hyviä, vaikka kaikki vastaamattomat olisivat retkahtaneet sillä perinteisessä suomalaisessa päihdehuollossa vuoden raittiuden saavuttaa monasti vain kaksi sadasta eli 2%. Avominnen aloittaessa toimintaansa v. 2005 oli hoitotulostavoitteemme n. 20% vuoden raittiudella mitattuna, joka sekin olisi ollut hyvä avohoitotulos. Aikoinaan asetettu tavoite on siis ylittynyt reilusti ja jatkossakin tulemme tekemään parhaamme, että teemme hyvää hoitotulosta ja vielä hyvillä mielin. Pyrimme tekemään uudet vaikuttavuusmittaukset vuonna 2016.

 

Otteita potilaiden vastauksista, kun heiltä kysyttiin millaisia kokemuksia heillä on hoidosta:

”On ollut pelkästään hyviä kokemuksia. On hyvä, kun saa puhua asiat, jotka mieltä painaa. Saan jatkuvasti tietoa sairaudesta ja huomaan, että jokaisella on jotakuinkin samanlainen juovan ajan historia.”

 

”Tieto auttoi ymmärtämään mitä alkoholismi on ja mihin se johtaa, jos juomista ei lopeta.”

”Hoito on järjestelmällistä, kannustavaa ja tietoa antavaa”

”Avominne on ollut minulle sama asia kuin viimeinen oljenkorsi hukkuvalle. Jo hoitokeskustelu oli suuri helpotus. Hoitajan rautainen ammattitaito ja psykologinen osaaminen takaavat positiiviset tulokset.”

 

”Kokemukset pelkästään hyviä. Jos joskus tuntui tylsältä lähteä jatkohoitoon niin aina pois lähtiessä oli tosi hyvä mieli. Omat jutut ja touhut hävetti, mutten silti tuntenut itseäni huonoksi ihmiseksi, koska ymmärsin olevani sairas.”

”Paras mahdollinen hoito, en vaan ollut valmis vielä!”

”Kokemukset pelkästään hyviä. Muihin hoitomenetelmiin verrattuna mullistava.”

 ”Minun kokemukseni hoidosta ovat hyviä. Minulle opetettiin ohjelma yksinkertaisesti ja tuetusti askel kerrallaan. Tärkeätä oli myös läheisten mukaan otto.”

”Hoito etenee hyvässä järjestyksessä, huonoja kokemuksia ei ole.”

”Heti hoidon alettua pääsin eroon ahdistuksesta, joka oli mahtava asia. Loistava terapeutti joka ei kaunistele asioita ja antaa mahtavat avaimet toipumiseen. Hoidon intensiivisyys alussa oli tärkeätä.”

”Minulle oli tärkeää aistia, että terapeutti tietää omakohtaisesti mistä puhuu ja osaa analysoida alkoholismin osuvasti ja yksilökohtaisesti.”

”Terapeutti panetui asiaan koko sydämellään ja vaati myös meiltä täydellistä sitoutumista. Terapeutin pitää olla juuri sellainen; ehdoton, mutta myös tukea antava. Asiat puhutaan niiden oikeilla nimillä, ei hyssytellä eikä voivotella ja kaikista asioista voi avoimesti jutella.”

”Erittäin hyvät kokemukset. Olen saanut elämäni takaisin. Pystyn suunnittelemaan tulevaisuuttani ilman pelkoa. Vaikeina hetkinä osaan suhtautua asiaan tyyneydellä ja tiedän mitä pitää tehdä.”

Otteita vastauksista kysymykseen elämänlaadun muutoksesta hoidon jälkeen:

”Elän nykyään rehellistä ja avointa elämää. Kulissit on kaadettu ja näytelmät näytelty.”

”Minulla on toimintamalleja ongelmatilanteisiin ja työkaluja arjen sujumiseen, elän päivän kerrallaan rauhallista elämää tyynenä.”

 

”Elämänlaatu on kohentunut. Minulla ei ole vaan korkki kiinni vaan olen raitistunut myös tunne-elämältäni.”

”Läsnäolo elämässä ja mielenkiinto ympärillä olevia asioita kohtaan on palannut”

”Katkeruus ja viha ovat vaihtuneet kiitollisuuteen, arvostan itseäni ja muita ihmisiä”

”Elämä muuttunut täysin. Elämänhallinta omissa käsissä.”

”Elämä muuttunut täysin! Ei enää krapuloita/ morkkiksia, ei ahdistusta. Pystyn nauttimaan elämästä täysillä niin vapaa-aikana kuin töissäkin.”

”Tiedostan nyt paremmin sairauteni vakavuuden.”

”On ollut pelkästään hyviä kokemuksia. On hyvä, kun saa puhua asiat, jotka mieltä painaa. Saan jatkuvasti tietoa sairaudesta ja huomaan, että jokaisella on jotakuinkin samanlainen juovan ajan historia.”

”Elämä alkaa tuntua ihanalta”

”Olen ollut energisempi, keskittymiskyky on ollut parempi ja olen kiinnostuneempi kanssaihmisten asioista.”

”Olen saanut lisää itsevarmuutta, ymmärrän, että elämä ilman viinaa on ainoa oikea ratkaisu. Tuskin olisin muualla saanut elämääni tolpilleen. Minun ei tarvitse enää hävetä itseäni ja tekemisiäni perheen tai kavereiden edessä eikä minun tarvitse enää valehdella. Elän päivän kerrallaan kokien kaikki elämän vaikeudet ja hienoudet ”raakana”. Se tunne on monta kertaa parempi kuin hiippaileminen pää sekaisin.”

 

”Elämäni muuttui täydellisesti kaikin puolin ja nyt elämä on elämisen arvoista!”

”Muuttunut täysin. Ei tarvitse miettiä onko viinaa, voiko lähteä autolla, ei krapulaa, saa aikaiseksi ja nauttii olosta = elämästä. Paras juttu koulun loppumisen jälkeen.”

”Elämänlaatu on parantunut merkittävästi”

”Pelko on pois. Ei tarvitse koko ajan miettiä mitä on tullut puhuttua kellekkin. Kotona perheessä ollaan nykyään läsnä, ei henkisesti erillään.”

”Päänsärky on kadonnut, heh heh! Elämä on ihanaa. Itsetunto on palautunut, ei pelkoa, ei stressiä, hyvä ja helpottunut olo. Itsevarmuus, luottamus omaan itseen palautunut ja läheisten kanssa hyvät välit.”

”Rauhallisuutta on tullut ja hengellisyys astunut elämään. Nautin jokaisesta hetkestä ja jatkan itseni hoitamista. Lapset ovat tulleet lähemmäksi.”