Peliriippuvuus

Suomessa on arvioitu olevan noin 150 000 rahapeliriippuvaista ja suomalaiset pelaavat rahapelejä eniten Euroopassa suhteutettuna asukaslukuun. Suosituimmat pelimuodot ovat lotto, raha-automaatit ja raaputusarvat.

Rahapelien tarjonta on viime vuosien aikana laajentunut erilaisten internetpelien ja älypuhelimien lisääntymisen myötä. Pelien yhä helpomman saatavuuden myötä myös peliriippuvaisten määrä on noussut.

Peliriippuvuus toiminnallinen riippuvuus, jossa riippuvainen kokee voimakasta halua tai pakonomaista tarvetta pelaamiseen. Edetessään riippuvuus aiheuttaa monenlaisia vakavia sosiaalisia, fyysisiä, psyykkisiä ja hengellisiä oireita aina talouden romahtamisesta itsetuhoajatuksiin.

Riippuvaisen ajatusmaailmaa hallitsevat pelaamiseen liittyvät mielikuvat ja koko elämä alkaa pyöriä pelaamisen ympärillä. Mielihyvä pelaamiseen katoaa ja riippuvainen voi pitkään ajatella, että hän voi korjata tilanteen ja saada hävityn rahan takaisin. Hän ei kykene lopettamaan pelaamista, vaikka siitä seuraa yhä pahenevia ongelmia, salailua, häpeää, riitoja, velkoja jne.

Sen vuoksi riippuvainen pyrkii usein salaamaan riippuvuutensa ja siitä aiheutuneet haitat.

Tautiluokitus

 

Peliriippuvuus on määritelty kahdessa kansainvälisessä tautiluokituksessa, ICD-11 ja DSM-5. Jälkimmäinen kuvaa peliriippuvuuden kriteerit seuraavasti:

Jatkuva ja uusiutuva uhkapelikäyttäytyminen, joka ilmenee vähintään viidellä seuraavista tavoista:

  1. Henkilöllä on voimakas kiinnostus pelaamiseen (esim. voimakas halu kokea aiemmat pelitapahtumat uudelleen, seuraavan pelin tai pelirahojen hankinnan suunnittelu).
  2. Henkilön on pelattava jatkuvasti suuremmilla rahasummilla saadakseen haluamansa jännityksen.
  3. Toistuvia epäonnistuneita yrityksiä kontrolloida tai vähentää pelaamista tai lopettaa se.
  4. Pelaamisen vähentäminen tai lopettaminen aiheuttaa levottomuutta tai ärtyisyyttä.
  5. Henkilö pelaa paetakseen ongelmia tai helpottaakseen mielialaa (esim. ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, syyllisyyttä tai avuttomuutta)
  6. Hävittyään rahaa henkilö palaa pian takaisin pelaamaan ”tasoittaakseen” tappion.
  7. Henkilö valehtelee perheelle, terapeutille tai muille salatakseen pelaamisen aiheuttamien rahallisten menetysten määrän.
  8. Rikollinen toiminta, kuten petos, väärennys tai kavallus, pelaamisen rahoittamiseksi.
  9. Henkilö on vaarantanut tai menettänyt tärkeän ihmissuhteen, työpaikan tai mahdollisuuden pelaamisen takia.
  10. Henkilö tukeutuu muihin selvitäkseen pelaamisen aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta.

Peliriippuvuus on vakava sairaus, josta on mahdollista kuitenkin toipua. Hoidon tarkoitus on parantaa yksilön elämänlaatua ja auttaa selviämään addiktiosta ryhmäterapian avulla.

 

 

Tuija, peliriippuvainen

Tutustuin nettipokeriin ja casinoihin 18-vuotiaana. Tätä ennen olin kyllä jonkin verran pelannut kauppojen kolikkopelejä, mutta kohtalaisen maltilla.

Harmiton ajanviete puolison kanssa muuttui hyvin nopeasti ongelmaksi, jota en itse edes tajunnut. Elämässäni oli tapahtunut pienen ajan sisään suuria muutoksia, niin valtavia iloja, kuin suuria surujakin. Pelaamisesta tuli kuin huomaamattaan pakokeino arjesta, pelit alkoivat pyörittää enemmän ja enemmän. Valehtelu, toistuva velkaantuminen, salailu, kulissien pystyttäminen, ahdistus, tekosyyt, perheen työn ja itseni laiminlyönti, romuttunut itsetunto, pahimpina aikoina myös itsetuhoiset ajatukset ja ennen kaikkea se suunnaton häpeä ja epäonnistumisen tunne ihmisenä seurasi minua 10 vuoden ajan. Toimin pitkään omien arvojeni vastaisesti ja tiesin hyvin, että minulla on ongelma, mutten uskonut minkään voivan auttaa, koin olevani yksin asiani kanssa.

Avominneen tuloni oli minulle elämäni paras asia. Jo ensimmäisestä soitosta Mikalle minulle tuli tunne että nyt on ihmisiä vastassa, jotka tietävät hätäni ja avuntarpeeni. Infotilaisuus antoi minulle niin paljon tietoa peliriippuvuudesta sairautena, joka vahvisti vain haluani saada apua. Vihdoin ymmärsin mikä minulla on! Hoitoon pääsi jo heti seuraavana päivänä mikä oli tärkeää, tunsin että minua myös halutaan auttaa.

Avominne oli minulle ensimmäinen paikka, missä hoito oli kokonaisvaltaista, niin minun hoidon suhteen, kuin myös se, että ymmärrettiin ottaa läheiset mukaan saman hoidon piiriin. Pelaamiseni ei ollut sairastuttanut vain minua vaan myös ympärilläni olevat läheiset.

Pelaamisesta tuli kuin huomaamattaan pakokeino arjesta, pelit alkoivat pyörittää enemmän ja enemmän. Valehtelu, toistuva velkaantuminen, salailu, kulissien pystyttäminen, ahdistus, tekosyyt, perheen työn ja itseni laiminlyönti, romuttunut itsetunto, pahimpina aikoina myös itsetuhoiset ajatukset ja ennen kaikkea se suunnaton häpeä ja epäonnistumisen tunne ihmisenä seurasi minua 10 vuoden ajan.

Hoidossa ollessani Avominnen henkilökunta tiesi mistä puhun ja mitä käyn läpi. He ja hoidossa olevat ryhmäläiset vertaiskokemuksineen ohjasivat minua oikeaan suuntaan, mutta kuitenkin niin, ettei sitä valtavaa työtä tehty puolestani vaan sain vihdoin ottaa vastuun itse itsestäni ja toipumisestani hoito-ohjelman, ryhmän sekä läheisteni tuella.

Koin ryhmän tuen sekä ohjaajien oman toipumiskokemuksen tärkeimmiksi pilareiksi oman toipumiseni aikana. Päivääkään en ole enää kokenut olevani yksin. Päivittäin koen myös suunnatonta kiitollisuutta ja vapautta. Tänään olen kiitollinen siitä mitä minulla on ja mitä olen kokenut. Ilman menneisyyttäni en olisi voinut kasvaa ihmisenä sellaiseksi kuin haluankin.

Nyt ja tulevaisuudessa toivon pystyväni antamaan itse sitä samaa tukea mitä sain Avominnestä niille, jotka kamppailevat riippuvuuksien kanssa. Teen Avominnessä töitä erityisesti peliriippuvuuden asiantuntijana ja riippuvaisten ohjaajana. Lähihoitajakoulutukseni ja Avominnen ohjaajakoulutuksen lisäksi olen valmistunut päihde- ja mielenterveysalan erityisammattitutkintoon.

Peliriippuvuuden ohjaajana toimin Avominnen Helsingin, Riihimäen, Lahden ja Tampereen toimipisteissä ja ohjaan niin yksilöitä kuin ryhmiäkin. Jos sinulla on ongelmia pelaamisen kanssa, ota yhteys lähimpään Avominnen toimipisteen vetäjään tai soita hoitoon ohjaavaan puhelimeen 045 344 9500. Riippuvuudesta voi todellakin toipua hyvään elämänlaatuun.

Tuija Pekkala

LH, MPAT, 12 askeleen peliriippuvuus- ja päihdeohjaaja, Avominne Päihdeklinikka